Home of Good Hope
Moikka!
Heti kun noustiin taksista, meijän ympärille juos varmaan kymmenen lasta. Kaikki oli niin onnellisia karuista olosuhteista huolimatta. Yllätyttiin vähän kuinka avoimia ja sosiaalisia lapset oli ja englannilla pärjäsi kaikkien kanssa. Tuotiin suomesta lasten leluja ja vaatteita, kiitos niistä vain äitille ja miun työpaikan päällikölle. Vietiin nyt osa tavaroista mm. leluja ja värityskirjoja HoGH:een. Ne pääs kyllä heti lasten käyttöön.
Ennen ruokaa meijät pyydettiin osallistumaan ruokalauluihin ja rukouksiin. Lapset lauloi ja tanssi varmaan viiden kappaleen verran ja kaikki osallistui niihin niin innolla. Ens kerralla ehkä myöki voidaan osallistua paremmin kun tiedetään mitä tapahtuu. Osa lauluista oli ns. opetuslauluja, joissa laulettiin esim. aakkosista ja numeroista. Toisissa lauluissa taas kiitettiin mm. ruoasta.
Tää laulu/tanssi ei taida kuulua kumpaankaan ylempään kategoriaan, tässä pidetään hauskaa!
Päästiin vähän tekemään töitäkin, mm. auttamaan ruuan valmistuksessa ja tiskaamisessa. Ruuan valmistus tarkotti tänää kananmunien kuorimista ja banaanien puolittamista. Tänään lapsille oli tarjolla siis puuroa, kananmuna ja puolikas banaani. Ennen kun astiat tuotiin tiskauspisteelle, moni kaapi käsin puuron loppuja kulhostaan. Siellä kukaan ei kyllä valittanut ruuastaan tai jättänyt lautaselle tähteitä.
Tässä kuoritaan Rhomyn, siis meidän kämppiksen, kanssa kananmunia.
Ruuan jälkeen osa lapsista jäi leikkimään ja osa lähti kouluun. HoGH:ssa käy siis aamulla eri porukka, joista osa menee iltapäivällä kouluun ja iltapäivällä tulee uusi porukka, jotka oli jo aamulla koulussa. Lasten mieluisin leikki tais olla meissä roikkuminen ja kuvien ottaminen! Siellä lapset on iältään ihan vauvasta n. 15 vuoteen. Ja vanhimmat lapset auttoi meitä ja Monicaa mm. ruuan laitossa. Monet pienimmät tulee sinne sisarusten kanssa ja kauempmana asuvat Monica hakee autollaan.
Kun myö lähettiin takas kämpille, Rhomy sano, että tänään oli hiljainen päivä. Meistä siellä oli aika paljon lapsia, mutta päivässä saattaa käydä jopa n. 500 lasta ja tänään aamuryhmässä oli n.70! Huomenna mennään vielä takas sinne, jospa siellä olis enemmän lapsia.
Home of Good Hope on niin ihana paikka!
-Essi
Käytiin eilen yliopistolla tapaamassa meidän yhteyshenkilöö Louisaa ja saatiin vähän infoa tulevasta harkasta. Alotetaan varsinainen harkka kuitenkin vasta ens viikon maanantaina, joten tänään mentiin moikkaamaan lapsia Home of Good Hopeen Katuturaan. Katutura on siis Windhoekin slummialuetta, sinne ajaa noin 20min meidän asunnolta. Katuturassa paikallinen Monica pitää alueen orvoille, köyhimmille ja sairaille lapsille tätä paikkaa, johon voi tulla syömään, leikkimään ja oppimaan. Täällä muuten taksilla matkustaminen on melkein ilmasta, toi matka Katuturaan makso 20N$ per henkilö eli noin 1.3€. On myös hyvä että nää lasketaan työpäiviks niin ei tuu kiire myöhemmin tuntien kanssa.
Heti kun noustiin taksista, meijän ympärille juos varmaan kymmenen lasta. Kaikki oli niin onnellisia karuista olosuhteista huolimatta. Yllätyttiin vähän kuinka avoimia ja sosiaalisia lapset oli ja englannilla pärjäsi kaikkien kanssa. Tuotiin suomesta lasten leluja ja vaatteita, kiitos niistä vain äitille ja miun työpaikan päällikölle. Vietiin nyt osa tavaroista mm. leluja ja värityskirjoja HoGH:een. Ne pääs kyllä heti lasten käyttöön.
Ennen ruokaa meijät pyydettiin osallistumaan ruokalauluihin ja rukouksiin. Lapset lauloi ja tanssi varmaan viiden kappaleen verran ja kaikki osallistui niihin niin innolla. Ens kerralla ehkä myöki voidaan osallistua paremmin kun tiedetään mitä tapahtuu. Osa lauluista oli ns. opetuslauluja, joissa laulettiin esim. aakkosista ja numeroista. Toisissa lauluissa taas kiitettiin mm. ruoasta.
Tää laulu/tanssi ei taida kuulua kumpaankaan ylempään kategoriaan, tässä pidetään hauskaa!
Päästiin vähän tekemään töitäkin, mm. auttamaan ruuan valmistuksessa ja tiskaamisessa. Ruuan valmistus tarkotti tänää kananmunien kuorimista ja banaanien puolittamista. Tänään lapsille oli tarjolla siis puuroa, kananmuna ja puolikas banaani. Ennen kun astiat tuotiin tiskauspisteelle, moni kaapi käsin puuron loppuja kulhostaan. Siellä kukaan ei kyllä valittanut ruuastaan tai jättänyt lautaselle tähteitä.
Tässä kuoritaan Rhomyn, siis meidän kämppiksen, kanssa kananmunia.
Ruuan jälkeen osa lapsista jäi leikkimään ja osa lähti kouluun. HoGH:ssa käy siis aamulla eri porukka, joista osa menee iltapäivällä kouluun ja iltapäivällä tulee uusi porukka, jotka oli jo aamulla koulussa. Lasten mieluisin leikki tais olla meissä roikkuminen ja kuvien ottaminen! Siellä lapset on iältään ihan vauvasta n. 15 vuoteen. Ja vanhimmat lapset auttoi meitä ja Monicaa mm. ruuan laitossa. Monet pienimmät tulee sinne sisarusten kanssa ja kauempmana asuvat Monica hakee autollaan.
Kun myö lähettiin takas kämpille, Rhomy sano, että tänään oli hiljainen päivä. Meistä siellä oli aika paljon lapsia, mutta päivässä saattaa käydä jopa n. 500 lasta ja tänään aamuryhmässä oli n.70! Huomenna mennään vielä takas sinne, jospa siellä olis enemmän lapsia.
Home of Good Hope on niin ihana paikka!
-Essi
Ihanan ilosia lapsia! 😍
VastaaPoista